Niittisormus

Toisen jakson töihin kuuluu myös viidestä palasta koostuva sormus, joista kaksi palaa on oltava hopeaa, ja jonka kasaaminen tapahtui niittaamalla. Ideoiden toteuttaminen sormukseksi asti oli työlästä, johtuen osittain ehkä tehtävän antamasta vapaudesta luoda jotakin omaperäistä. Sormus kävi useamman eri muodon luomisvaiheessa, ja useampi versio tuli hylättyä tyytymättömyyttäni työn ollessa puolivaiheilla. Jos tästä työstä ei muuta jäänyt käteen, opin ainakin (kantapään kautta) täsmällisen suunnittelun sekä suunnitelmissa pysymisen tärkeyden.

Ensimmäinen, melko pitkälle kantanut idea oli tehdä kantasormus, joka koostuu neljästä runko-osasta sekä taulun kohdalle tulevasta Ebenpuu-palasta.

Suunnitelmat muotoutuivat pitkälti sormusta tehdessä. Aluksi ajatuksena oli sahata hopeasta neljä samanlaista sormuksen profiilia, jotka niitattaisiin yhteen. Pian kumminkin päädyin tekemään kahdesta "päätypalasta" vain yläosan puolikkaita, jotta saisin sormukselle ylöspäin levenevän muodon. Kantasormuksen "taulun" paikalle sahasin urat, joihin oli tarkoitus niitata pieni pala tummaa Ebenpuuta. Profiilit sahattuani ja siistittyäni liimasin osat pikaliimalla yhteen, jotta pystyisin helpommin hakemaan sormukseen yhtenäistä, symmetristä muotoa. Poltin liimat osien välistä irrottaakseni ne toisistaan poraamista varten. Keitin osat hapossa poistaakseni hapettumat, jonka jälkeen hioin karstalle palaneen liiman pois. Porasin osiin 0.8mm reiät, jonka jälkeen pistin sormuksen kasaan kuparilanganpätkillä.

Jatkoin sormuksen muotoilua, samalla kasvaen jatkuvasti tyytymättömämmäksi syntyvään muotoon. Ongelmaa ei auttanut poraukset, joista kaksi meni sivuun ollen epäsymmetrisiä muiden reikien suhteen.

Jatkoin kuitenkin eteenpäin, ja pian sahailin, hioin ja sovittelin paikoilleen tauluun tulevaa puupalaa. Koska puu oli haurasta, täytyi sitä työstää varoen. Tumma sahanpuru täytti työpisteen ja sotki yllättävän hyvin vaatteet, mikä ei estänyt palan valmistumista. Puun hauraudesta en kuitenkaan syystä tai toisesta ollut ottanut oppia, ja poratessani siihen reikiä pala halkesi keskeltä kahtia. Pala oli pilalla. Tähän yhdistettynä pieni tyytymättömyys rungon muotoon ja reikien sijaintiin, päätin aloittaa koko homman alusta toisella idealla.

Alusta asti halusin vältellä tekemästä sormusta, joka olisi käytännössä viisi rengasta yhteen niitattuna. Halusin tehdä jotakin erilaista. Päädyin kumminkin kokeilemaan ideaa hopealla, puulla ja luulla. Työ eteni ihan hyvää tahtia, mutta en tajunnut luun olevan huokoinen materiaali. Tämä aiheutti kompasteluja luupaljoen imiessä sienen tavoin sisuksiinsa tussin musteen. Muste imeytyi niin syvälle, etten olisi saanut sen jälkiä pois hiomatta koko luupalaa puhki. Päädyin tekemään luupalat uusiksi, ja viisaana miehenä piirrostin luulle sormuksen profiilin. Tussilla.

Yhdistelmänä yleinen tyytymättömyys ideaan ja hölmöt takaiskut.tuottavat tyytymättömyyttä työhön, ja päätin aloittaa jälleen alusta. Nyt mieleen juolahti idea viisikulmaisesta, nivelletystä sormuksesta. Sormus olisi kätevä "stressisormus" sen ollessa liikkuva ja taipuva, hauska näpräiltävä.

Liikkeelle lähdin sahaamalla 2mm hopealevystä viisikulmion osan, johon kokeilin porata reikää niittausta varten. Ilmeni että poraaminen levyn sivusta ei onnistunut johtuen poran epätarkkuudesta ja materiaalin vahvuudesta. Sormuksen muodostavat palat oli siis koottava pienemmistä paloista. Päädyin tekemään palaset pienistä "puikoista", joiden toiseen päähän niittireiän poraamisen jälkeen juotin puikoista kokonaisia paloja. Yksi viisikulmion sivu muodostuu siis yhteenjuotetuista kolmesta puikosta, joiden toiseen päähän on porattu reikä.

Juotettuani palat kasaan sovitin ne toisiinsa, ja huomasin että kaikki niistä eivät täysin sopineet yhteen. Ryhdyin parantelemaan palojen yhteensopivuutta ja hioin palat siisteiksi, jonka jälkeen niittasin palat yhteen. Niittauksen jälkeen löin sormukseen leimat, ja hioin niittikannat ja leimaamisesta tulleet pursejäljet siistiksi.
Lopputuloksena oli nivelletty sormus, jota pystyy taivutella eri muotoiseksi. Jatkossa tulen ehkä tekemään toisen vastaavanlaisen sormuksen, joka koostuu useammasta palasta.